keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Tavoitteita ja itsensä palkitsemista

Minun piti jo blogin aloitusviikolla kirjoitella omista tavoitteista, mutta se on vaan siirtynyt ja siirtynyt. Nyt ajattelin vihdoin tehdä korjauksen asiaan.

Laitoin jossain vaiheessa muutamia tavoitteita blogini sivupalkkiin ylös. Nämä tavoitteet liittyvät lähinnä painoon, mutta on minulla muitakin tavoitteita. Vaatteisiin liittyviä tavoitteita minulla on paljonkin, sillä kaapissani on monet housut ja farkut, jotka eivät tällä hetkellä vaan mahdu jalkaan.

No, mihin sitten pyrin? Mikä on tämän matkani määränpää? Numeroissa tavoitteeni 80-85 kg, vaatekoko 40-42 ja BMI 25. Näillä luvuilla tiedän olevani painooni tyytyväinen, koska olen muutaman kerran elämäni aikana onnistunut tämän verran painamaan ja näiltä ajoilta on myös niitä vaatteita.

Liikunnallisia tavoitteita en ole vielä kovasti miettinyt, koska suurin haasteeni on saada liikunta pysyväksi tavaksi omaan elämään muutenkin. Haaveena on nauttia UKK-instituutin asettamasta liikuntapiirakasta sen kummempia pohtimatta. Juoksuharrastuksen uudelleen aloittamisesta mainitsin viime kertaisessa postauksessa. Tähän tulee myös liittymään omat tavoitteensa, kunhan ehdin antamaan aikaa ja pohdintaa tälle harrastukselle.

Miten sitä sitten palkitsisi itseään, kun saavuttaa välietappeja? Ensimmäinen välietappini on alle 100 kg painolukema. Tavoite ei ole enää edes kovin kaukana, jee! Tämän etapin saavuttamisesta ajattelin palkita itseni manikyyrillä. En ole koskaan käynyt manikyyrissä ja pitkään on kuitenkin tehnyt mieli kokeilla sellaista hemmottelua. Saan vielä hoidon alennusten kera opiskelupaikkani hoitolasta. Tämän jälkeen seuraava etappini on 5% painonpudotus lähtöpainosta, jota ajattelin juhlistaa uudella yleellisellä kosmetiikkatuotteella esim. kynsilakalla tai huulipunalla.

Viikonloppuna ajattelin ottaa uudet kuvat itsestäni tavoittevaatteet päällä. Näänpähän onko yhtään muutosta tullut. Samoin mitat ajattelin päivittää pitkästä aikaa.

Kuva täältä.

maanantai 28. maaliskuuta 2011

12. viikko

Se olisi jälleen kerran viikkopäivityksen aika. Pikkasen alkaa tämä blogini ulkoasu olla yksitoikkoinen, kun en viime viikollakaan ehtinyt mitään muuta postausta kirjoittamaan. Noh, tällä viikolla toivottavasti paremmin.

Laihdutus ja painonhallinta: Menneen viikon koin jossain määrin vaikeana laihduttamisen kannalta. Oli kiirettä opiskelun ja arkiasioiden suhteen. Sitten vielä flunssa iski heti alkuviikosta, joten olin aivan väsähtänyt. Keskittymiseni laihduttamiseen ei siis ollut parhaalla mahdollisella tolalla, mutta nyt siitä on selvitty. Pelkäsin jopa, että plussausta tulee lisää, mutta onneksi olin väärässä! 6

Ravinto: Kiire ja väsymys aiheuttivat eniten ahdistusta juuri ruokailuasioissa. Keskittymiseni ei tahtonut riittää enää ruuan laadun miettimiseen ja nyt kun mietin, minulla ei oikeastaan ole hajua kuinka paljon söin esim. kasviksia viime viikolla. Ainoastaan skarppasin haasteen suhteen ja herkuttelin karkkipäivänäni eli lauantaina jäätelötuutilla ja suklaamunalla. 6

Liikkuminen: Ks. edellinen postaus. 5

Fiilis: Olo oli väsynyt flunssan ja kiireen vuoksi ja todella pelotti, että plussausta taas tulisi. Ajatukset ovat olleet muissa asioissa. Loppuviikosta punnituspäivän lähestyessä ja kiireen helpottaessa oli taas aikaa miettiä painonhallintaakin paremmin. 7

Onneksi flunssa tuntuu olevan väistymässä ja tämän viikon aikataulu ei ole täyteen puukattu, joten kiireen ja väsyn ei pitäisi päästä valloilleen. Lumen tuolosta huolimatta aurinko jaksaa paistaa ja mieli on keväinen. Pieni ajatuksen poikanen juoksuharrastuksen uudelleen aloittamisestakin on noussut takaraivoon...

Viikon kokonaisarvosana 6.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

11. viikko

Nyt pääsi vähän päivitys venähtämään. On ollut opiskelu- ja arkikiireitä. Itse asiassa niitä on edelleen koko viikko täynnä, mutta täytyyhän sitä viime viikkokin laittaa pakettiin.

Laihdutus ja painonhallinta: Hyvällä olotilalla olin koko viikon. Olo tuntuu edelleen keventyneeltä pussikeittokuurinkin jälkeen. Mutta vaaka oli maanantaina sitä mieltä, että plussaa on tullut 200 gramman verran. Hieman olen pettynyt, koska olo on kuitenkin keventynyt ja huomaan vatsakummun pienentyneen. Kokonaispudotuksessa tuo pieni plussaus on kuitenkin aivan mitätön, joten hyvällä mielellä mennään eteenpäin. 7

Ravinto: Oli aivan ihanaa syödä pureskeltavaa ruokaa! Ei enää pussikeittokuureja, kiitos. Eivät ole minun juttuni. Mitään ylilyöntejä ei syömisen suhteen tapahtunut. Torstaina söin pienen annoksen jäätelöä ja lauantaina karkkipussin. Olen hyvin tyytyväinen, että herkuttelut pysyivät kontrollissa. Sain myös ahaa-elämyksen viime viikolla. Pussikeittokuurista oli kyllä jotain hyötyä, koska syön nyt pienempiä annoksia kuin ennen kuuria! 8

Liikkuminen: Aivan surkeaa jälleen kerran... Muutaman hassun kilometrin kävelin, mutta jumpille en päässyt. Laiskuuden ja viitseliäisyyden piikkiin. 5

Fiilis: Innostunut olo oli koko viikon, koska pudotusta tuli paljon viime viikolla ja huomasin itsekin jo hyvin pieniä muutoksia vatsakummussa ja olotilassa. 9

Viime viikosta jäi hyvä mieli, vaikka nyt maanantaina ei vaaka kovin palkitsevalla mielellä ollutkaan. Maanantaina käynnistyi myös Karkkipäivä kunniaan -haaste. Haaste kestää neljä viikkoa eli päättyy 17.4. Onnea kaikille osallistujille ja toivottavasti siitä jäisi jotain oppia myöhempäänkin.

Viikon kokonaisarvosana 7.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Herkullinen haaste

Olen tässä lupaillut heittää uutta haastetta ilmoille ja nyt on ajatus viikon aikana kypsynyt mielessä. Haasteeni on pidättäytyä karkkipäivässä. Jokainen valitsee itselleen viikosta sopivimman päivän tähän tarkoitukseen. Itselleni tämä päivä on lauantai. Valittua päiväänsä ei voi kesken haasteen vaihtaa eli jos on vieraita tulossa esim. arkena voi yrittää keksiä tarjota jotain muuta kuin leivoksia. Karkkipäivän voi myös halutessaan jättää käyttämättä ja herkkuja voi syödä vähemmänkin, mutta nämä eivät mene minnekään säästöön.

Karkkipäivänä on lupa syödä pieni pussillinen omia lempikarkkejaan, kaksi annosta jäätelöä (yht. 4 dl tai kaksi puikkoa/tuuttia), pari palaa kakkua tai pullaa ym. ym. Mutta pizzaa, hampurilaisia, kebabia tai Subwayn patonkia on lupa nauttia vain kerran kuussa. Tämä haaste kestäisi siis kuukauden alkaen ensi viikon maanantaista. Miltäs kuulostaa ja onko halukkaita haasteeseen liittyjiä?

"Sääntöjä" voidaan vielä muokkailla. Hyviä ehdotuksia otetaan aina vastaan.Tarkoituksena on asettaa vanha kunnon ja hyväksi havaittu karkkipäivä kunniaan. Haaste nimi tulkoon myös siitä eli Karkkipäivä kunniaan -haaste.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

10. viikko

Viime viikon teemana oli Nutrilett. Suht' kunnialla siitä selviydyinkin, vaikkakin perjantaina tuli sitten muutakin nautittua... Samalla tuli todistettua, että pussikeittokuurit eivät ole minua varten. Parempi ja turvallisempi vaihtoehto on minulle pyrkiä kevyempään ja terveellisempään minään ihan perusruuan kautta.

Laihdutus ja painonhallinta: Kyllä hieraisin silmiäni aamulla pariin otteeseen ennen kuin uskoin näkemääni todeksi. Viiden päivän Nutrilettauksen aikana oli kadonnut 1,3 kiloa! OHO! Perjantaina kävin aamulla vaa'alla, jotta näkisin, onko kuurista ollut mitään apua. Silloin vaaka näytti miinusta 700 gramman verran. Olin siihen jo ihan tyytyväinen. Kyllä oli yllätys tämä aamuinen! Olossa on kyllä tuntunut kevennystä. 9

Ravinto: Viime viikolla ei tarvinnut ruokaa paljoa miettiä. Jokaisen päivän ravinto oli etukäteen tiedossa ja tarkkaan suunniteltu. Olisipa ruuan suunnittelu aina yhtä helppoa! Ruoka olisi pakattu sopiviin annospusseihin, mutta sisältö olisi itsetehtyä kotiruokaa. Tässä voisi olla markkinarako jollekin, vink vink... Tosiaan perjatai-iltaan asti söin pussikeittoja, kunnes ostimme hamppariateriat kotimaisesta pikaruokaketjusta. Ai, kun oli hyvää! En muista milloin olen viimeksi syönyt hampurilaisen, mutta suuni/hampaani/kehoni suorastaan huusi jotain kiinteää ja pureskeltavaa. (Kyllä, olen heikko. Olenhan ihminen.). Ei siis enää toiste pussikeittokuureja. 7

Liikkuminen: Kyllä oli aikalailla pohjanoteeraus viime viikon liikkuminen. Hyötyliikuntaa ei nimeksikään, mitä nyt parina päivänä jäin muutamaa bussipysäkkiä aikaisemmin pois. Kaksi kertaa kävin jumpassa. 5

Fiilis: Alkuviikko sujui letkeämmin, mitä olin odottanut. Mielitekoja ei ollut. Torstaina katselin jo kaihoisasti pöydän toisella puolella, kun avokki mussutti kiinteää ruokaa. Perjantaina en kestänyt enää. Laiskakin olin, kun en liikkua jaksanut, mutta olo tuntui jo loppuviikosta keventyneen. Tiedossa oli, että pudotusta tulisi ainakin jokunen satagrammaa... Toisaalta ajatuksissa on kalvannut myös pelko tulosten väliaikaisuudesta ja miten onnistun syömään terveellisemmin perusruokaa jatkossa. Motivaatiota aamuinen tulos ainakin toi. 8

Viikon kokonaisarvosana 7.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Menu á la Nutrilett

Nyt on sitten neljäs päivä menossa pussikeittokuurissa ja nostan kyllä hattua niille, jotka pystyvät tällaisia kuureja nauttimaan pidempäänkin. Pari ensimmäistä päivää meni ihan ok. Tosin ensimmäinen lämmin ateriani maistuin suoraan sanottuna kauhealta; suolaa oli aivan liikaa ja jälkimaku outo. Aamupalaksi tarkoitettu pirtelö ja lounaspatukka ovat ihan syötäviä, mutta patukkakin menee alas ainoastaan kahvin kanssa.

Tänään on jo tehnyt mieli syödä kiinteää ruokaa ja nimenomaan "suolaista" ruokaa. Melkein kaikki Nutrilettin tehostartin ruuat ovat makeita ja minä en niin kovasti olen tuon makean perään... Ihan totaalisesti en ole pelkkiä pussiruokia syönyt vaan esim. hedelmiä ja vihanneksia olen popsinut. Myös raejuustoa olen syönyt lämpimän ruuan kanssa.

Olo tuntuu kyllä kevyemmältä ja olen huomannut, miten vähällä sitä oikeastaan pärjäisikään. Kuvittelin, että minulla olisi koko kuurin ajan kiljuva nälkä. Totuus on kuitenkin se, että nälkää ei ole tarvinnut kärsiä, kun ruuat on jakanut tasaisesti. Minulta on jopa jäänyt joka päivältä yksi välipala syömättä (pussikeitoista). Olen sen toki korvannut hedelmillä. Nutrilettin välipala vaan ei oikein maistu (pelkkää kasvis- tai tomaattilientä)...

Vaikka en tässä opi uudella tavalla syömään, niin ainakin olen oppinut/huomannut, että pärjään paljon pienemmällä energiamäärällä kuin mitä olen tottunut syömään. Kunnon sotasuunnitelmaa minulla ei vielä ole ensi viikosta, mutta ajattelin viikon tai pari merkitä syömisiä Kiloklubiin ja puolittaa ruoka-annokseni totutusta.

Yhteenvetona: pussikeitot eivät ole minua (itse tehdyn kotiruuan ystävää) varten. Jätän siis pussikeittohaasteen perjantain jälkeen ja siirryn seuraavalle etapille ja jään pohtimaan uutta haastetta (ehkäpä sillä voisi olla jotain tekemistä hiilarien kanssa?). Totuus on kuitenkin se, että ruokavalion tulee olla sellainen, että sitä pystyy noudattamaan koko loppuelämänsä ajan. Sen pitää siis tuntua omalta ja olla juuri minulle sopiva, kuten lempivaatteenkin. Laktoosivaivastani sen verran, että vatsani on kestänyt yllättävän hyvin. Olen itse ihan yllättynyt! Tosin nyt neljäntenä päivänä vatsa on alkanut vihoitella...

maanantai 7. maaliskuuta 2011

9. viikko

Mennyttä viikkoa siivitti plussauksen tuoma pettymys ja turhautuminen. Toisaalta plussamerkkinen tulos oli myös odotettavissa muutaman huonosti menneen viikon ja flunssailun jälkeen. Mukana matkassa minua pitivät viime viikon blogiystäväni Kaneli ja aloittamani liikuntahaaste. Kiitos, kiitos, kiitos!

Laihdutus ja painonhallinta: Olin hieman hämmästynyt vaa'an tuloksesta aamulla. Viime viikon plussat on karistettu pois! Laihdutus oli alkuviikosta mörkönä ja maanantaina en jaksanut kovasti koko painoasiaa edes miettiä. Sepä oli sitten oikeastaan koko viikon kestävä juttu. Tällä viikolla asiassa varmasti muutosta "pussikuurin" merkeissä. 7

Ravinto: Rullakebabia, jäätelöä, laskiaspullaa, mustikkapiirakkaa ja tummaa 70% suklaata. Siinä minun viime viikon synnit. Kaikkia en samana päivänä tosin syönyt vaan jokaiselle päivälle jotakin. Suoraan sanoen ruuan puolesta meni aivan metsään ja en jaksanut kovasti syömisiäni miettiä. 4

Liikkuminen: Jos jotain pahaa, niin kyllä oli jotain hyvääkin viime viikossa. Liikuntahaaste sai minut liikkeelle viime viikolla ja sain melkein oman tavoitteeni täyteen. Loppuviikosta iski laiskuus, mutta olen silti hirmun tyytyväinen liikkumisiini! 9

Fiilis: Aika huolettomasti meni viime viikko. Pettymyksen tunne kaivoi mieltä alkuviikosta, mutta loppuviikosta olin tyytyväinen itseeni liikkumisten suhteen. Herkkujen syömisestä en tuntenut huonoa omatuntoa missään vaiheessa. Yhteinen haasteemme Kanelin kanssa toi loppuviikosta uutta intoa lisää ja jännitystä oli ilmassa aamulla, kun aloitin Nutrilett-kuurini. 8

Paremmaksi on jälleen kerran varaa pistää. Varsinkin syömisten osalta. Tosin siinä asiassa ei kovin paljon voi mennä pieleen tällä viikolla ;) Viikon kokonaisarvosana 7.
 

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Kanelin Haaste

Lisäpiristystä painonpudotukseen antoi blogiystäväni Kaneli tänään. Otamme kahden viikon VLCD-kuurin jumitukseemme. Itse valitsin omaksi "ruokavalioksi" Nutrilettin. Kyllä jännittää, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan, mutta toisaalta olen innoissani.

Minua jännittää ja pelottaa se, miten kuurin jälkeen onnistuu jatkamaan painonpudotusta ja syömään oikein. Kaneli näytti tehneen päätöksen "karppauksesta". Itse en ole vielä pohtinut asiaa. Pitänee pureutua siihen ja tehdä hyvä suunnitelma uudesta ruokavaliosta, kun kuuri lähenee loppuaan. Luontaisesti myös nälän kanssa kamppailu ja houkutusten vältteleminen jännittää...

Kolmas asia, joka jännittää on paha laktoosi-intoleranssini. Huomasin kauhukseni Nutrilettinkin sisältävän aika roimasti laktoosia. Moni ajattelee, että eihän se ole muuta kuin ilmavaivoja ja HYLA-tuotteethan on keksitty. Mutta minulla on sen verran paha laktoosivaiva, että syömäni maitotuotteet eivät saisi sisältää yhtään laktoosia. Olenkin päättänyt turvautua Gefilus-tuotteisiin ja laktoosia pilkkoviin tabletteihin tämän kuurin aikana ja toivon, ettei tarvitse keskeyttää kuuria vatsavaivojen vuoksi.

Innoissani tietysti olen, koska jos onnistun hyvin kuurissa, painonpudotusta on odotettavissa. Myös tuossa lukemassani kirjassa oli tekstiä hieman VLCD-kuurista ja siinä kirjan kirjoittanut lääkäri mainitsi, että kuurin aikana voi syödä myös kasviksia. Olen siis varautunut myös porkkanoihin ja pakastevihannespusseihin...