Blogitauko

Pahoitteluni hiljaiselosta, mutta olen yksinkertaisesti opiskelujen ja töiden vuoksi niin kiireinen, että blogin päivittäminen on jäänyt taka-alalle. Nyt olen tehnyt sen päätöksen, että jättäydyn tauolle vuoden loppuun asti ja palaan sitten tammikuussa jälleen paikalle.

Painonpudotusta ei ole silti tarkoitus jättää tauolle vaan pyrin pysyttelemään alle ysi-ysin ja kohtuudessa, kuten Kanelikin tuossa ehdotti. Tammikuussa alkaa sitten toden teolla oman lajin etsiminen ja ysi-vitosen tavoittelu toukokuuhun mennessä.

Liikuntahaasteistani sen verran, että en ole ehtinyt niitäkään suorittamaan. Eniten harmittaakin se, että pääsin punnerrusohjelmassa toiseksi viimeiselle viikolle... No, uusi vuosi ja uudet tuulet sitten ;)

Toivottelen kaikille lukijoilleni ja tsemppaajilleni oikein ihanaa joulunodotusaikaa ja kohtuuden säilyttämistä!! Palaillaan ensi vuonna!

Kiitos Kaneli!

Huh, huh!

Ehtiihän sitä välillä "kirjoituspöydän" ääreenkin... Aikamoista haipakkaa on tämä viikko ollut, joten pahoittelut lukijoilleni hiljaiselosta.

Alkuviikosta olisin varmasti ehtinyt blogipäivitystä tekemäänkin, mutta maanantainen plussaus ärsytti sen verran, että lykkäsin asiaa. Aikaa ei sitten riittänytkään muina loppuina arkipäivinä, vaikka niin suunnitelin. Mutta nyt onneksi ehdin kunnolla lukaisemaan muidenkin kuulumisia tässä samalla.

Tosiaan plussausta tuli puolen kilon verran. Viime viikko meni huonosti liikkuessa (laiskotellessa) ja leipä palasi jälleen kerran kuvioihin. Tällä viikolla olen yrittänyt parantaa tapani molempien asioiden suhteen. Viime viikonloppuna olimme myös vanhempien luona ja sain jälleen kerran todeta, että kummasti ne lapsuuden ajan ruokailutottumukset vaan pätevät siellä lapsuuden kodissa. Ahmittua tuli siis jos jonkin näköistä sorttia ja herkuteltua tuli kahtena päivänä. En siis vieläkään ihan onnistunut tavoitteessani herkkukiintiön kanssa... Mutta tällä viikolla on senkin suhteen sujunut paremmin. Vielä en ole herkkukiintiötä käyttänyt ja taidankin sen suunnitellusti säästää Isänpäivän kahvituksiin.

HeiaHeian liikuntakalenteria minun on aivan turha viime viikolta edes julkaista, koska pylpyröitä ei ole. Lupaan, että niitä on ensi viikon päivityksessä ;D

Toivon oikein mukavaa viikonloppua kaikille ja tsemppiä omien projektien kanssa!

43. viikko

Jälleen yksi viikko vierähtänyt. Tuntuikin vierähtäneen ihan hyvin painonpudotuksen kannalta ja myös vaaka oli samaa mieltä eilen aamulla. Lukemat palasivat ysi-seiskan puolelle lukemin 97,9 kg. Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin.

No, siitä ensimmäisestä herkkukiintiö-viikosta sitten... Onnistuin arkipäivät (perjantaita lukuunottamatta) olemaan herkuitta. Viikonloppuna kuitenkin tuli sitten syötyä karkkia ja miehen tekemiä lettuja. Onneksi pystyin kuitenkin säilyttämään jonkinlaisen kohtuuden herkkujen kanssa ja ehkäpä sallittakoon tämä lipsuminen aloitusviikolla. Tällä viikolla pidetään sitten kiinni herkkukiintiöstä.

Liikuttuakin tuli taas mukavasti ja punnerrusohjelma jatkuu. Saimme vihdoin ja viimein hankittua uuden pyörän pumpun ja tiistaina pääsin polkaisten koulumatkan. Nautin kyllä suuresti pyöräilemisestä! On se niin kätevä ja nopea tapa liikkua kaupungissa. Vielä jopa taloudellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Venyttelyäkin tuli tehtyä "jopa" kahtena päivänä. Tarkoitus olisi kyllä tehdä useammin, jotta välttyisi ikäviltä jumitusvaivoilta.

Punnerrusohjelmassa jatkoin vielä 5. viikon ohjelmaa. Havahduin viime viikolla, että sehän on jo toiseksi viimeinen lajiaan ohjelmassa! Olen kohta suorittanut punnerrusohjelman kunnialla läpi, jee. Tavoitteeni tuskin kuitenkaan vielä täyttyy eli viisi miesten punnerrusta. Teen siis ohjelman toistoja naisten tyyliin. Mutta eiköhän sekin ole mahdollista vuoden loppuun mennessä, kunhan jaksan tehdä punnerruksia säännöllisesti. Aloitin lauantaina myös uuden haasteen, jota näyttää olevan liikkeellä monessa blogissa. Minäkin siis innostuin vatsalihashaasteesta ja tein aloitustestin lauantaina. Tuloksena oli 20 rutistusta.

Viikkoni liikuntoina.

Kaivoin maanantaina jälleen myös mittanauhan esiin ja tuloksena oli kavennusta vyötäröltä sentin verran. Muuten mittalukemat olivat samoissa.

Ei muuta kuin tsemppiä ja jaksamista kaikille kanssablogaajille!

Piristys

Sain piristävän blogitunnustuksen Hiilarihirmulta.

Tunnustuksen mukana tulee aina pieniä tehtäviä. Niin myös tämän kohdalla.

Vastaanottaja tulee:

• kiittää tunnustuksen antajaa
• antaa tunnustus eteenpäin 8 blogille
• ilmoittaa tunnustuksen saajille asiasta
• sekä kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään

Kaunis kiitos Hiilarihirmulle tunnustuksen antamisesta!

Jaan tunnustuksen eteenpäin Jojoilijalle, Rouva Rubiinille, KatjaEmilialle, Taskunoidalle, Lihavalle Ladylle, Faerie S:lle, Pihlalle ja lopuksi kaikille muille, jotka eivät ole vielä saaneet kyseistä tunnustusta.

Kahdeksan satunnaista asiaa minusta:

• Olen horoskooppimerkiltäni Härkä.
• Pidän keväästä ja syksystä.
• Olisin lapsena halunnut balettitanssijaksi tai taitoluistelijaksi.
• Seuraan penkkiurheiluna jääkiekkoa ja taitoluistelua.
• Lempisarjoihini kuuluu Greyn anatomia, Frendit ja Sinkkuelämää.
• Nautin laulamisesta.
• Rakastan käsillä tekemistä.
• Eläimet ovat lähellä sydäntäni.

Etten, taa, etten, taa...

Niin kuin tanssi tuntuu tämä minun projektini etenevän. Välillä askel eteen ja toisinaan taas taakse. Joskus tulee muutama sivuaskelkin. Paino maanantaina 98,1 kg. Kolmisensataa siis plussaa.

Pitäisi olla pettynyt, mutta oikeastaan olen tyytyväinen ettei plussausta tullut enempää. Viime viikko meni herkutellessa aivan LIIKAA. Odotin siis suurempaa plussausta ja epäilin, ettei painoni oikeasti ole vielä mennyt alle ysiysin. Hassuja luuloja. Nyt onkin asetettu herkkukiintiö tuleville viikoille aina jouluun asti eli yksi herkkupäivä viikossa! Muuten en pääse makean koukusta millään eroon ja se tiedetään mihin se sitten pitemmän päälle vastaavasti johtaa...

Liikunnan kanssa oli myös ongelmia. Oikea polvi on nimittäin alkanut vaivaamaan ja viime viikolla kipu levisi nilkkaankin (tässä siis vanha nyrjähdysvamma). Aloin jo tuskastua vaivani kanssa, koska kävelykin aiheutti jo kipua. Onnekseni meillä oli perjantaina jalkaterapeutti pitämässä luentoa ja keskustelin hänen kanssaan vaivasta. Ja kas! Ongelmaan löytyi ratkaisu: liian vähäinen venyttely. Tai siis en ole venytellyt ollenkaan. Tällä viikolla olen yrittänyt tehdä korjausta asiaan ja heti on polvi parempi.

Mukavaa ja urheiluvammavapaata viikkoa kaikille!

Johan pomppasi!

Viime viikko sairasteltu. Onneksi meni flunssan pahenen nopeasti ohi. Maanantaina vaa'alla odotti melkoinen yllätys, kun näyttöön lautautuivat lukemat 97,8! Jösses! Miinusta 1,1 kiloa! Enpä osannut odottaa näin isoa pudotusta.

Ihana tunne päästä uudelle numerolle. Pudotus loi uskoa myös siihen, että joulukuun lopun tavoite on mahdollista saavuttaa. Ysiviisi ei olekaan enää niin kaukana.

Ruokailuun en kovin jaksanut sairastelun vuoksi kiinnittää huomiota, mutta jäätelöä tuli nautittua kahtena päivänä (Ainon Karpalo-kinuski, nam) ja Kismet tarttui yhtenä päivänä kaupasta mukaan. Huomasin flunssaisena etsiväni olotilaani piristystä herkuista. Etenkin suklaasta. Aiemmin en ole moista huomannut. Tietääpähän ensi kerralla kiinnittää huomiota asiaan.

Hyvillä mielin kohti viikonloppua! Liikunnan kun saisi vielä startattua tauon jälkeen....

Hämyisiä syysiltoja toivotellen!

Lepoa ja käsitöitä

Flunssa alkaa olla voiton puolella. Kiitos oikeaan aikaan ajoitetun levon! Muutama päivä menikin täysin vetämättömänä sohvalla, mutta ihan toimeettomana en kuitenkaan osannut olla. Niinpä puuhastelin valmiiksi kummitytölleni ja hänen pikkusiskolleen joululahjat.

Neuloin molemmille hauskat pussukat, joiden ohje löytyy Novitan Kesä 2011 -numerosta malli 40. Aloitin pussukoiden teon jo viime kuussa, mutta välillä ovat käsityöt jääneet unholaan. Nyt oli hyvä hetki puuhastella ne valmiiksi. 

Kummitytön pussukka.

Vielä en ole keksinyt, mitä sitten laitan pussukoihin mukaan.

Kummitytön siskon pussukka.

Lähikuvaa vielä pussukoiden virkatuista koristeista.

Flunssan aikana olen käynyt myös kamppailua makeanhimon kanssa ja muutamana päivänä on tullut syötyä jäätelöä (mitäs muutakaan...). Käsitöiden avulla olen yrittänyt keksiä itselleni jotain muuta tekemistä. Ehkäpä siinä jossain määrin onnistuneenakin.